Opettaja, 35 vuotta, nainen
Hain apua unettomuuteeni akupunktiosta kun ymmärsin, etten enää selviä unettomuuteni kanssa yksin, vaan tarvitsen apua. Ystäväni oli suositellut minulle Daphnea jo puolentoista vuoden ajan, mutta vasta unettomuuden ja uupumuksen tultua kriisipisteeseen hain apua. Oli oikeastaan helpottavaa antaa itsensä olla heikko ja myöntää tarvitsevansa apua, antautua autettavaksi. En odottanut akupunktiolta paljoakaan, ajattelin sen ehkä helpottavan oloani hieman, etten tarvitsisi niin paljon lääkkeitä. En nimittäin saanut enää unta kuin nukahtamislääkkeen, rauhoittavan ja melatoniinin avulla. Jo ensimmäinen käynti helpotti oloani: Daphne tutki pulssini ja tunsin, että minun oli helppo ja turvallista olla hänen hoidettavanaan.
Ensimmäisen kuukauden ajan kävin akupunktiossa kolmesti viikossa: akupunktion aikana ja sen jälkeen minusta alkoi purkautua valtavasti tuntemattomia tunteita, tuskaa, surua, vihaa ja kipua, jota olin kantanut sisälläni yksin. Olin kokenut paljon vaikeita asioita, joita en ollut oikein käsitellyt, vaan sulkenut ne kaikki sisääni. Tajusin, että unettomuuteni olikin oire kaikesta siitä pahasta olosta jota kannoin sisälläni. En ollut ollenkaan osannut yhdistää ahdistustani ja levottomuuttani sekä vaikeuttani nukahtaa kaikkeen siihen, mitä minulle oli tapahtunut. Akupunktiohoitojen ansiosta tunsin pikkuhiljaa parantuvani, ihan kuin rikkinäistä sydäntäni olisi pikkuhiljaa ommeltu kokoon. Joidenkin hoitojen jälkeen saatoin yöllä herätä ja tunsin kuinka valtava määrä tuskaa sisältäni huusi ja halusi tulla ulos. Itkin myös paljon. Aloin uskaltaa rohkeammin puhua ulos kaikkea kokemaani ystävien ja läheisten kanssa. Oloni alkoi helpottua ja kuroin unettomia öitä takasin: saatoin hoidon jälkeisenä yönä nukkua 12 tuntia erittäin syvää hyvää unta. Akupunktiohoitojen lisäksi käytin kahta homeopaattista valmistetta tukemaan toipumistani, nat.mur-nimistä valmistetta pitkään sisälle säilöttyyn suruun ja staphysagria-nimistä kipeisiin traumoihin ja vaikeista kokemuksista toipumiseen.
Minusta tuntuu, että akupunktio pelasti minut ja välillä mietin peloissani, miten minun olisi käynyt jos en olisi uskaltanut hakea apua. Tunnen, että minusta on taas tullut minä, oma itseni, enkä enää pelkää elämää niin paljon. Sain apua unettomuuteen, mutta lisäbonukseni tunsin vahvistuvani sisältä, sain elämäniloa-ja voimaa takaisin. Minä paranin niin paljosta. Edelleen välillä otan pienen määrän melatoniinia avukseni, jos minulla on aikainen herätys, ja se toimii hyvin ja saan unta sen avulla nopeasti. Unettomuuden ollessa pahimmillaan melatoniinista ei ollut mitään apua. Saatoin odottaa unta tuntikausia. Viikonloppuisin nukahdan nopeasti ja helposti ilman mitään poppaskonsteja ja uneni on hyvää ja syvää. Käyn edelleen kerran kuukaudessa ylläpitohoidossa.
