Olen juuri 50 v täyttänyt pääkaupunkiseutulainen mies, joka istuu työpäiviään toimistolla ja lentokoneessa – onneksi lyhyehköjä matkoja. Vaikka teen kävelylenkkejä säännöllisen epäsäännöllisesti, ei fyysinen kuntoni ole nojautunut koskaan urheiluhistoriaan ja minunkaltaisilleni tulee aina silloin tällöin pientä selkä-, niska- tai hartialihasvaivaa.
Loppusyksystä 2014 podin monen vuoden jälkeen kipeää selkää ja kun se eteni jumin asteelle, hoidin sitä perinteisellä ”Dolania 2-3 päivän kuuri” -menetelmällä, joka oli tepsinyt hyvin takavuosina. Tällä kertaa se ei toiminutkaan, jumi ja kipu jäi selkään ja olin hiukan ihmeissäni, että mitäs nyt?
Kun minulle suositeltiin kokeilemaan akupunktiota, olin vähintäänkin skeptinen. Toisaalta en tiennyt aiheesta mitään, joten ajattelin, että aika vähän sillä tavalla on hävittävää ja kipu oli akuutti. Onhan kiinalaisella lääketieteellä toki pitkät perinteet ja suosittelija oli vakuuttunut sen mahdollisuuksista.
Vajaan viikon vetkuttelun jälkeen huomasin tuijottavani määrätietoista itämaiden lääkäriä silmiin, jolla oli tohtorin sertifikaatit sekä kiinalaisesta että länsimaisesta lääketieteestä ja joka oli ajautunut Taiwanista Englannin kautta Suomeen. Kävimme läpi melkoisen määrän kysymyksiä, jotta selviäisi, mikä oikeasti vaivaa. Käytännössä kyse oli pikku hiljaa kroonistuneesta lihasperäisestä selkäkivusta eli lihas ei osannut enää toipua itsekseen.
Ensimmäinen hoitokerta oli silmiäavaava kokemus. Kun makasin hoitopöydällä, Daphne etsi akupisteitä painamalla sormella ja kysellen, missä kohtaa tuntuu ja laittoi neulan ko pisteeseen. Neulat ovat todella ohuita, noin neljänneksen tavallisesta suomalaisesta neulasta, eikä itse neula aiheuttanut kipua, vaan pikemminkin sellaisen ”sähköisen vilauksen” tai vain pienen nipsaisun. Kun neulat alkoivat olla paikoillaan, tein pieniä harjoituksia kuten hartioiden pyöritystä tai pään kääntelyä puolelta toiselle, huomasin maagisesti, että kipu oli poissa! Jollakin mystisellä tavalla jalkapöydän kieppeille ja käteen laitetut neulat neutraloivat kivun selässä ja niskassa! Jäin siihen sitten runsaaksi puoleksi tunniksi, Daphne kävi välillä pyörittämässä neuloja ja tunnin hoitokerran jälkeen olo oli suorastaan erinomainen. Toinen hoitomuoto oli ”kuivakuppaus”, joka toteutettiin imukuppien avulla, kolmas oli lämpökäsittelyä. Olen ollut hiukan yllättynyt, että verta en ole nähnyt missään vaiheessa – yksi tabu kiinalaisen lääketieteen osalta lisää kumottu.
Kävin ensimmäisellä viikolla hoidossa päivittäin, koska aluksi hoidon vaikutus jäi lyhyeksi ja kipu palasi aika pian. Koko homman idea oli, että hoidon vaikutus pitenee kerta kerralta, kun jumiutuneet lihakset oppivat toipumaan itsekseen eli kehon palautumismekanismi palautui. Parin viikon jälkeen hoitokerrat harvenivat 2 krt/vko, sitten kerran viikkoon ja nyt käyn enää kerran kuukaudessa varmistelemassa tilannetta.
Akuuteimman vaiheen jälkeen aloitin hyvässä ohjauksessa jumppaharjoitukset, jotka kohdistuivat nimenomaan ko. lihaksiin ja nautin jonkin aikaa ”superteetä” lihasten aineenvaihdunnan tukemiseksi. Hyvin erilainen hoitokokemus verrattuna mihinkään aikaisempaan – ja erittäin positiivinen!
Nyt runsaan kuukauden jälkeen olo on normaali, jopa parempi kuin aikaisemmin lihasten vahvistamisen vuoksi. Kokemani jälkeen uskon vakaasti, että ainakin lihasperäisiin vaivoihin saa hienon avun akupunktiolla.
